Page 34 - Plaani_1_2020

(yllä) Ylläpidon tietomalli havain- nollistaa kiinteis- tön olosuhteita. Kuvassa kauppa- keskuksen raken- nusautomaatio- järjestelmään liitetyt lämpötila- mittaukset myy- mäläalueelta.
(alla) ”Rakennuk- sen digitaalisella kaksosella on kiinteistön omis- tajalle selkeä taloudellinen arvo”, sanoo Tero Järvinen. Kuva: Granlund oy
BIM ON YLLÄPITOON LIIAN RASKAS
Yksi hidaste digitaalisen kaksosen tuottamisessa on rakennusten alkuperäisten BIM-mallien raskaus. Suunnittelun ja rakentamisen vaatima tietomäärä on huomattavasti suurempi kuin ylläpidon tarpeet tällä hetkellä.
”Rakentamisen BIM-mallissa on ylläpidon näkökulmasta aivan liikaa tavaraa. Jos suunnittelijoiden ja työmaan käyttämää mallia tarjotaan sellaisenaan ylläpidon käyttöön, on se liian monimutkai- nen ja hankala käyttää.”
Järvinen haluaa kumota harhaluulot siitä, että digitaalinen kakso- nen voidaan tehdä vain uudisrakennuksesta, josta on olemassa täydellinen tietomalli. Ylläpitoa varten tietomallin rakentamisessa voidaan lähteä myös kevyesti liikkeelle.
”Tietomallin ei tarvitse olla loppuun asti hinkattu, jotta sitä pys-
tyy hyödyntämään ylläpidossa. Kunhan mallissa on tilaobjektit,
niin siitä voi lähteä liikkeelle. On jo olemassa ohjelmistoja, jotka pystyvät tekemään karkean 3d-mallin pdf:stä tai tasopiirustuksista. Kohtalaisen isonkin kohteen mallintaminen tällä tavoin on alle parin päivän työ.”
Yksinkertainen malli, jolla suunnittelija tai rakentaja ei tee mitään, voi olla huoltofirmalle hyödyllinen ja helppo käyttää. Myös tiedon oikeellisuuden ja ajantasaisuuden tulee olla kunnossa. Rakennus- hankkeen aikana läheskään kaikkea tuotetietoa ei päivitetä lopullis- ten asennusten mukaiseksi.
”Jos ylläpito näkee, että laitetieto ei pidä paikkansa, ei se oikeute- tusti suostu käyttämään mallia. Nyt opetellaan pelisääntöjä siihen,
minkä tiedon tulee olla kunnossa ja mikä on epäolennaista.”
Teknisesti digitaalinen kaksonen voi sisältää ison määrän tietoa rakennuksen olosuhteis- ta. Sen kehitystyössä käydään parhaillaan keskustelua siitä mikä tieto on oleellista, mitä hyötyjä se tuo, mitä sen tuottaminen maksaa ja onko haluttuihin suurei- siin olemassa riittävästi lähtötietoja.
PÄIVITYKSET KUNTOON
Yhtä hyvin kuin todel- linen rakennus, vaatii myös sen virtuaaliversio ylläpitoa.
”Suomesta puuttuu tie- tomallien päivittämisen kulttuuri. Luovutuksen jälkeen mallit unohtuvat serverille. Kun raken- nuksessa jälkikäteen tehtävät seinänsiirrot
ja pikkuremontit eivät päädy tietomalliin, on malli muutamien vuosien jälkeen arvoton.”
Toimintatapoihin tarvitaan muutoksia. Kun kiinteistössä tehdään re- monttia tai teknisiä muutoksia, pitää tiloista tehdä uudet IFC-mallit, jotka viedään digitaaliseen kaksoseen.
”Tietomallin ylläpitäminen maksaa ja sille pitää löytyä kohtansa kiinteistönomistajan budjetista. Palvelun voi ostaa tietomalli- koordinaattorilta, arkkitehdiltä tai esimerkiksi talotekniikkasuun- nittelijalta.”
Käytön aikana rakennus voi myös itse päivittää itseään huolto- ja korjaustöiden osalta. Kun IV-koneen kylkeen saadaan QR-koodi, voi huoltomies kännykkänsä välityksellä viedä tietomalliin juuri vaihtamansa kytkimen tiedot.
34Plaani 1 2020 Rakennuttaminen