Page 11 - Plaani 4-2020

suunnitteluPlaani
hieman täydentämällä. Tämä ei vaadi isoa työtä.
Sähkösuunnittelussa muuttuvien tila-alueiden massa- ja määrätietojen määrittäminen perustuu arkkitehdin tekemään tilaluetteloon. Kokenut suunnittelija määrittää siihen tilakohtaisesti sähköpisteet, valaisintyypit sekä valaistuksen ohjausratkaisut. Kun kaikki tilat on käyty läpi, saadaan yhteen- laskulla koko hankkeen sähköpisteiden ja valaistuksen määrätiedot.
”Sähköpuolella mallia on testattu parissa sairaalahankkeessa, joista toinen on Uusi lastensairaala. Kun tämän tyyppisissä suurissa hank- keissa muuttuvien alueiden laskentasuunnitelmia tekee tyypillisesti viisi suunnittelijaa noin kahden kuukauden ajan, niin kevennetyn mallin tekemiseen menee kahdelta suunnittelijalta noin kaksi viikkoa. Tässä säästetään iso määrä turhaa työtä ja tilaajan kustannuksia.”
Samalla suunnittelutoimiston resurssointi helpottuu, kun väkeä ei tarvitse sitoa alustaviin laskentasuunnitelmiin, joita ei kuitenkaan pystytä myöhemmin laajemmin hyödyntämään.
”LVI-suunnittelun puolella päädyimme malliin, jossa tekniikkapisteet määritetään tilakohtaisesti pohjapiirustuksiin. Pisteisiin liittyvät kanavat, putket ja muut osat saadaan määriteltyä vastaavan tyyppisen referens- sikohteen CAD-mallista sopeuttamalla ne suunniteltavan hankkeen tekniikkapisteiden määriin.”
Urakoitsijalle toimitetaan laskentaohjeet, joissa kerrotaan järjestelmä- kohtaisesti, mitä määrätiedot sisältävät ja minkä osuuden laskija arvioi kokemusperäisesti.
”LVI-puolella vastaavaa mallia ei tietääkseni ole aiemmin käytetty.”
PILOTTIKOHTEENA POTILASOSASTO
Kevennetyn mallin tarkkuutta testattiin pilotoimalla sitä sairaalakohteen potilasosastolla, jonka pinta-ala on noin 1 400 neliömetriä. Kohteeseen oli laadittu yleissuunnitelmat, mutta toteutussuunnitelmien tekemistä ei ollut aloitettu. Pilottikohteeksi valittiin tekniseltä varustelultaan haastava kohde, jotta toimitettujen määrien tarkkuus eri järjestelmille saataisiin mahdollisimman hyvin selville.
”Pilottikohteen sähkö- ja LVI-urakkahintojen laskijoiksi lupautuivat Amp- lit Oy ja Consti Talotekniikka Oy. Kiitän molempia urakoitsijoita heidän panoksestaan tälle kehityshankkeelle.”
(oik.) Määräpohjaisen kevennetyn mallin avulla voidaan parantaa myös suunnittelijan laatimien kustannusarvioiden tarkkuutta, Kari Kaleva kertoo.
(kesk.) Kevennetyn mallin tarkkuutta testattiin pilotoimalla sitä sairaalakohteen potilasosastolla. Kuva: Granlund
(vas.) Kun kevennetyn mallin mukaisia tuloksia verrattiin perinteisil- lä menetelmillä laskettuihin, osoittautui kevennetyn mallin tarkkuus erittäin hyväksi. Kuva: Granlund
Pilottikohteesta laadittiin ensin kevennetyn mallin mukaiset suunnitelmat määrätietoineen. Ne toimitettiin urakoitsijoille laskettavaksi yhdessä laskentaohjeiden kanssa. Tämän jälkeen alkoi toteutussuunnitelmien tekeminen perinteisen mallin mukaan. Noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun urakoitsijat olivat laskeneet urakkahinnat kevennetyn mallin suunnitelmilla, he saivat laskettavakseen perinteisen mallin mukaiset suunnitelmat. Laskijat kertoivat, että perinteisen mallin laskenta tehtiin käyttämättä hyväksi ensimmäisen laskennan tietoja.
Sähkön urakkahintojen ero kahden eri laskentatavan välillä oli toisella urakoitsijalla -2,4 prosenttia ja toisella +6 prosenttia. Kun jälkimmäisen hinnoissa korjattiin laskijalta toisessa vaiheessa puuttuneiden rakennus- automaatiosuunnitelmien vaikutus, jäi eroksi +3 prosenttia.
LVI-puolen ilmanvaihtourakoiden laskennassa ilmeni väärinkäsityksiä runkokanavoinnin toteutuksessa sekä virheitä säätöpeltien määrissä. Kun nämä oli korjattu, olivat hintaerot eri laskentatapojen välillä noin +3 prosenttia. LVI-putkiurakoiden hintaerot olivat +2 ja +12 prosenttia urakoitsijasta riippuen.
”Kevennetyn mallin tarkkuus osoittautui erittäin hyväksi. Käytännön urakkakilpailuissa hintaerot eri urakoitsijoiden välillä ovat kymmeniä prosentteja.”
Kehitetyn mallin avulla voidaan myös parantaa suunnittelijan laatimien kustannusarvioiden tarkkuutta. Mallilla voidaan vaativissakin kohteissa löytää talotekniikan kustannuksiin oleellisesti vaikuttavat ratkaisut jo ennen toteutussuunnitelmien tekemistä. Tällöin myös perinteisissä koh- teissa voidaan kehittää kustannusohjattua suunnittelua ennen varsinai- sen urakkalaskennan alkua.
11Plaani 4 2020 Sähkösuunnittelu