Page 37 - Plaani 4-2020

DIGITAALINEN KIINTEISTÖ JA SEN DATA
Opinnäytetyöni on tehty Metropolia Ammattikorkeakoululle ja työni tilaa- jana toimi Granlund Oy. Opinnäytetyöni jälkeen olen toiminut Granlundil- la sähkösuunnittelijan tehtävissä.
Opinnäytetyöni käsittelee digitalisaation sekä datan vaikutusta olemassa olevissa sekä tulevaisuuden kiinteistöissä. Erilaiset digitaaliset alustat sekä laaja mittalaitteiden määrä on kasvattanut kiinteistöistä saatavan datan määrää. Työssä käsitellään tätä kiinteistöistä tulevaa dataa: kuinka sitä voidaan nykyään hyödyntää ja minkälaisia mahdollisuuksia kiinteistöistä saatavalla datalla on. Työssä pohditaan datan siirtämiseen käytettäviä tiedonsiirtoprotokollia ja kuinka dataa visualisoidaan ja hyö- dynnetään ylläpitotarkoituksiin, esimerkiksi BIM-mallien avulla. Erilaiset digitaaliset kiinteistöt ja vanhojen kiinteistöjen digitalisointi ovat uusi alan normaali ja näiden kiinteistöjen hyötyä, haittaa sekä hallintaa käsitellään työssä, eritoten datan näkökulmasta.
Työssä myös käsitellään puhtaan datan hyötyjä viitaten tutkimustulok- siin sekä datan mahdollisia haittavaikutuksia sekä hyväksikäyttöä. Datan kustannushyötyjä sekä haittoja on myös punnittu työssä.
Työni kattaa esimerkkikiinteistön, Vaisala Oyj:n pääkonttori Vantaalla, tutkimuksen kiinteistön tuottamasta datasta. Esimerkkikiinteistön avulla pystyttiin käytännössä näkemään, kuinka dataa hyödynnetään kiinteis- tössä ja kuinka sitä tällä hetkellä hallitaan ja käsitellään.
Työn voi käydä kokonaisuudessaan lukemassa osoitteessa http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-202005077839
Amanda Laakkonen, Insinööri AMK
suunnitteluPlaani RAKENNUSTEN SÄHKÖLIITTYMIEN
MITOITUS
Diplomityön päätavoitteena oli sähköenergian mittaustietojen hyödyn- nettävyyden tutkiminen rakennuksen sähköliittymän mitoituksessa. Toisena tavoitteena oli mitoittavan huipputehon arvioinnissa aiemmin kehitettyjen laskentamenetelmien tutkiminen. Työ rajattiin mittausai- neiston osalta varhaiskasvatuksen sekä yleissivistävän koulutuksen rakennuksiin eli päiväkoteihin ja kouluihin. Työn tulosten pohjalta tehtiin päivityksiä ja lisäyksiä ST-korttiin 13.31 Rakennuksen sähköverkon ja pienjänniteliittymän mitoittaminen.
Laadullisina tutkimusmenetelminä olivat kirjallisuustutkimus ja kysely- tutkimus. Kirjallisuustutkimuksen ja kyselytutkimuksen avulla selvitettiin mitä laskentamenetelmiä sähkösuunnittelijat käyttävät huipputehon arvioimiseksi. Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin myös sähköliittymien mitoituksessa ja mittaustietoja hyödynnettäessä huomioitavat lait ja asetukset sekä standardit ja suositukset. Mittaustietojen hyödynnyt- tävyyttä tutkittiin määrällisin menetelmin. Määrällistä tutkimusta varten koottiin tuntimittausaineisto. Tuntimittausaineistoon haettiin kohteiden AMR-mittaustiedot, liittymän pääsulakekoko, paikkatieto, paikkakun- nan ulkolämpötilat, rakennustyyppi, keittiötyyppi, pinta-ala, tilavuus, oppilasmäärä, rakennusvuosi ja muiden rakennusluvan varaisten toimenpiteiden valmistumisvuosi. Mittaustietojen hyödynnettävyyttä tutkittiin analysoimalla tilastollisin menetelmin tuntimittausaineistoa ja eri muuttujien vaikutusta rakennuksen huipputehoon.
Tilastollisen analyysin tuloksina muodostettiin kerrosalaan pohjautuvia lineaarisia laskentamalleja erityyppisille rakennuksille. Tuntimittaustietoja ja muodostettuja laskentamalleja vertailtiin kolmivaihetehon tiedonke- ruulaitteella tehtyjen mittausten tulosten sekä eri laskentamenetelmillä saatujen tulosten kanssa. Tuntimittausaineiston perusteella arvioitiin myös, onko sähköliittymiä yli- tai alimitoitettu.
KESKEISIMMÄT TULOKSET
Sähköliittymän huipputehon arviointiin on kehitetty useita erilaisia laskentamalleja. Laskentamallit voivat perustua kuormitusmalleihin, vuosienergiaan, rakennuksen kokoon, laitetietoihin tai peruskorjatta- vassa kohteessa mittauksiin. Tulosten pohjalta voidaan todeta olevan erittäin epätodennäköistä, että yksi ainoa menetelmä soveltuisi kaikkiin kohteisiin. Hyvä tapa onkin käyttää huipputehon arviontiin useampaa eri menetelmää.
Mittausaineisto sisälsi kohteita, joiden liittymät oli alimitoitettu. Aineisto sisälsi myös kohteita, joiden liittymien tehokapasiteetti oli niin pienellä käyttöasteella, että liittymää voisi sanoa ylimitoitetuksi.
Mittaustietojen hyödyntämisen ensimmäinen ongelma on mittaustie- tojen hankkiminen. Laajempaa aineistoa voi olla hankalaa hankkia, koska verkkoyhtiöt tarvitsevat Mittausasetuksen mukaan mittaustietojen luovuttamiseen kolmannelle osapuolella aina asiakkaan suostumuksen.
Mittaustietoja hyödynnettäessä tulisi huomioida mittaustiedon alkuperä eli onko kyse suunniteltavan kohteen mittaustiedoista, samankaltaisen kohteen mittaustiedoista vai jostakin muusta mittaustiedosta. Mittaus- tiedon tallennusvälin ja mittauslaitteen muiden ominaisuuksien vaikutus tulee myös ottaa huomioon, sillä esimerkiksi tuntimittaustiedoista ei nähdä hetkellisiä kuormituspiikkejä tai vinokuormaa. Mittaustietojen ei myöskään voida olettaa noudattavan normaalijakaumaa.
Työn tilastollisen analyysin tuloksina saadut tuntimittausaineistosta muodostetut lineaariset laskentamallit soveltuvat lähinnä hanke- ja yleissuunnitteluvaiheen mitoituksiin. Lineaaristen laskentamallien ongel- mana on, että samankokoisten kohteiden huipputehojen välinen hajonta voi olla huomattavan suurta. Rakennustyyppejä on todella monta ja
37Plaani 4 2020 Sähkösuunnittelu