Page 23 - Plaani 4 - 2021

pisteitä on sekä lattiassa että seinillä. Sähkönjakelun pystynousut kulkevat valeseinien takana. Jokaisessa opetustilassa on tilakohtai- nen AV-järjestelmä räkkeineen”, Jyrkkäranta toteaa.
Sähkö- ja telepisteiden määrästä kertoo jo jotakin se, että kun- kin opetustilan lattian alla on hieman alle kilometrin pituudelta sähköputkituksia. Opetustiloissa vain valaisimet on kaapeloitu katon kautta.
Ennen peruskorjausta opetustilat olivat hämäriä ja valaistusvoimak- kuudet kaukana nykyvaatimusten 500 luksista.
”Vanhojen pallovalaisimien halkaisija oli 300 milliä. Samalta valmis- tajalta löytyi vastaavanlainen valaisin, josta tutkimme koevalaistus- ten avulla eri vaihtoehtoja. 400 millin halkaisijan pallovalaisimella valon määrää saatiin lisättyä niin, että valaisin on mieluinen silmälle eikä aiheuta häikäisyä”, Holmroos sanoo.
TAHTIAIKATUOTANTOA PERUSKORJAUSHANKKEEN EH- DOILLA
Peruskorjaus toteutettiin allianssihankkeena, jonka osapuolia olivat Helsingin yliopiston rahastot, Jeskanen-Repo-Teränne Ark- kitehdit Oy ja YIT Oyj. Big roomeihin kokoonnuttiin keskimäärin kahtena päivänä viikossa.
”Helsingin yliopisto on jo pitkään tehnyt hyvää yhteistyötä Museo- viraston kanssa. Tässä projektissa sovimme erityiskäytännöstä, jossa Museoviraston edustaja oli mukana joka viikko tai joka toinen viikko tehdyillä työmaakierroksilla”, Jyrkkäranta kertoo.
Työmaalla oli sen kiivaimmassa vaiheessa yli sata työntekijää. Hankkeessa hyödynnettiin tahtiaikatuotantoa rakentamisen ajan- käytön tehostamiseksi.
”Sovitimme tahtiaikatuotannon periaatteita peruskorjaushankkee- seen, jossa sitä ei voi noudattaa yhtä puhtaasti kuin esimerkiksi asuntotuotannossa. Viikoittaisissa työmaapalavereissa nokka- miehet ja aliurakoitsijoiden työnjohto kävivät läpi eri työvaiheita
ja -järjestyksiä. Näin voitiin välttää päällekkäisiä asennuksia tai ristiriitaisia asennusjärjestyksiä”, Jyrkkäranta jatkaa.
Helsingin yliopiston peruskorjauksen toinen vaihe on jo käynnissä. Se käsittää J.S. Sirénin suunnitteleman Fabianinkadun puoleisen osan päärakennuskokonaisuudesta.
”Kakkosvaiheessa ovat mukana samat osapuolet kuin ykkösvai- heessa. Tämä tuo paljon mahdollisuuksia tekemisen jalostamiseen. Voimme yhdessä miettiä mitä kannattaa tehdä toisin ja mitä asioita kannattaa ehdottomasti jatkaa”, toteaa Jyrkkäranta.
(oik. yllä) Yksi peruskorjauksen tavoitteista oli rakennuksen esteettömyyden parantaminen. Aleksanterinkadun puoleisen sisäänkäynnin yhteyteen asennettiin pyörätuolinostin ja por- taikon viereen avattiin uusi kulkuyhteys hissille.
(oik. alla) Uusi tekniikka vaatii valtavat määrät sähkö- ja tele- kaapelointia. Teknisissä tiloissa on käytetty kaapelointihyllyjä, kun muualla kaapelit kulkevat pääosin lattiarakenteissa.
23Plaani 4 2021 Sähkösuunnittelu