Page 15 - Plaani_1_2020

rakennuttaminenPlaani
Viron julkista kiinteistöomaisuutta hallinnoiva Riigi Kinnisvara, jonka suomalainen vastine on Senaatti-kiinteistöt, alkoi edistää BIM- pohjaista suunnittelua jo vuonna 2008. Joku saattaa muistaa, että samoihin aikoihin Senaatti ilmoitti vaativansa kaikilta rakennus- suunnittelun osapuolilta ohjelmistojen IFC-yhteensopivuutta. Vaikka BIM ja IFC liittyvät kevyesti yhteen, tässä tapauksessa virolaisella
ja suomalaisella tavoitteella oli eroa kuin yöllä ja päivällä. Senaatin IFC-vaatimus liittyi enimmäkseen vain käytettyjen ohjelmistojen tallennusformaattiin, kun taas Riigi Kinnisvaran BIM-tavoite kosketti koko suunnitteluprosessia, mallinnusta menetelmänä. Niinpä Virossa tietomallinnus voitiin asettaa pakolliseksi kaikissa Riigi Kinnisvaran projekteissa jo vuonna 2016. Entä mitä siitä seurasi?
MALLINNUKSEN HYÖDYT NÄKYVÄT
Riigi Kinnisvaran innovaatioista ja BIM-mallinnuksesta vastaava projektipäällikkö Silver Ader kertoo, että aivan aluksi sekä ohjel- mistoissa että osaamisessa oli puutteita.
”Viime vuosina molemmat ovat parantuneet. Kun asenneilmapiiri on sellainen, että mallinnuksen hyödyt hyväksytään, kynnys opetella uusi menetelmä on matala”, Ader sanoo.
”Ensimmäinen mallinnusprojekti voi vaatia hiukan enemmän työtä, mutta jo toisessa tai kolmannessa projektissa hyödyt näkyvät. Me tarjoamme kumppaneillemme tukea mallinnukseen, sillä meillä on siihen ohjeistus, joka myös kehittyy jatkuvasti.”
BIM AJOI OHI JURIDIIKASSA
Koska mallinnuksen asema on vahva, sillä on Virossa ollut vaikutuk- sensa myös sopimuskäytäntöihin. Riigi Kinnisvaran käyttämä BIM- mallinnus on juridisesti pätevämpi kuin perinteinen 2D-dokumentaa- tio, eli kiistatilanteissa BIM-malli ratkaisee. Tämä korostaa tietomallin merkitystä, ja ohjaa samalla suunnittelua kohti digital twin -ajattelua, mikä tarkoittaa, että rakennuksesta on olemassa digitaalinen kopio, joka vastaa kaikilta osin rakennusta yksityiskohtineen.
BIM EI OLE VAIN TYÖKALU
Jos LVI-suunnittelu tehdään mallintamalla, se ei tee koko hank- keesta BIM-projektia. Tietomallinnuksesta saadaan kaikki hyödyt irti vain silloin, kun suunnittelun koko ketju tehdään mallintamalla, samaan yhteiseen tietomalliin. Tämä tuntuu ainakin Suomessa olleen suurin este tai vähintään hidaste mallintamisen lopulliselle läpimurrolle. Merko Ehitus Eestin BIM-päällikkö, suunnittelujohtaja Alan Väli arvioi, että ilman kaikkien osapuolien käytössä olevaa mallinnusta rakennushankkeita olisi mahdoton viedä läpi niin nope- asti, mihin tavoitteet nykyään on asetettu.
”Merkon ensimmäinen kokonaan mallinnettu hanke oli suuri asuinkerrostalo, jonka rakensimme. Näimme heti, että mallin- nuksen ansiosta projektissa oli vähemmän virheitä, vähemmän lisäkysymyksiä suunnittelijoille, ja kaiken kaikkiaan koko prosessi oli sujuva”, Väli sanoo.
15Plaani 1 2020 Rakennuttaminen