Page 51 - Plaani_1_2020

uutisetPlaani
Tulevaisuuden valonohjausjärjestelmä on jo täällä: Fagerhultin e-Sense Organic
Fagerhultin e-Sense Organic on plug&play -valaistuksenohjausjärjestelmä, jonka avulla voi hallita tilan dynaamista valaistusta helposti ja älykkäästi. Työ- tiloja remontoidaan ja rakennetaan uudelleen yritysten muuttuvien tarpeiden mukaan. e-Sense Organic varmistaa, että investoinnista saadaan paras mahdollinen hyöty. Jos pystytetään väliseiniä tai muutetaan pohjaratkaisuja, järjestelmä määrittää läsnäolotunnistuksen automaattisesti uudelleen.
e-Sense Organic -järjestelmässä kaikki valaisimet kommunikoivat lähim- pien naapureidensa kanssa. Jokaisessa valaisimessa on tunnistin, joka reagoi läsnäoloon ja päivänvaloon. Lisäksi tunnistimet jakavat, ottavat vastaan ja lähettävät tietoa lähellään oleviin valaisimiin. Järjestelmä optimoi valaistuksen puolestasi ja reagoi valon tarpeen muutoksiin.
Järjestelmä käynnistyy, kun valaisimet kytketään verkkovirtaan. Asetusten säätö ja järjestelmän käyttöönotto tehdään kätevästi puhelinsovelluksella. Älypuhelinsovellus sisältää kaiken, mitä järjestelmän optimointiin tarvitaan. Sen kautta voi esimerkiksi tehdä ryhmittely- ja valaistustasoasetukset sekä kalibroida päivänvalo-ohjauksen ja siirtää ne suoraan järjestelmän valaisimiin.
Nettipohjainen e-Sense Organic -portaali tuo käyttöön integroitujen va- lonohjausjärjestelmien uusimman tekniikan. Gateway-yhteys ja helppo muokattavuus sovelluksen avulla tarjoavat kattavan analysointipaketin energiankulutuksen optimointiin helposti. Portaalin kautta voidaan päivittää, aikatauluttaa ja suunnitella tilojen valaistusta yksinkertaisesti ja helposti. E-Sense Heat Mapping -toiminnon avulla voidaan kartoit- taa tiloissa liikkumista, vähentää energiakuluja, parantaa joustavuutta, tuottavuutta ja tilojen käyttöä. Ratkaisu on tulevaisuuden kestävä ja se voidaan integroida rakennuksen muihin automaatiojärjestelmiin.
www.fagerhult.fi
Energiateollisuuden sähkötilastot 2019: Sähköntuotannon päästöt laskivat viime vuonna 23 prosenttia
Energiateollisuus ry:n tammikuussa julkaisemat sähköntuotannon vuosi- tilastot osoittavat, että sähköntuotannon päästöt ovat laskeneet vuoden 2019 aikana 23 prosenttia ja ovat nyt alemmalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin.
”Tärkein syy päästöjen vähenemiseen on sähkön erillistuotannon ro- mahdus lähes puoleen edellisen vuoden tasosta, ja samalla fossiilisten käytön väheneminen erillistuotannon sisällä”, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Kivihiilen käyttö sähkön erillistuotannossa laski 52 %, turpeen vastaa- vasti 48 %.
Erillistuotantoon luetaan fossiilisilla ja turpeella tuotettu sähkö silloin, kun samalla ei tuoteta lämpöä. Jos tuotetaan myös lämpöä, kyse on yhteistuotannosta, eli CHP:sta. Sen tuotanto pysyi vuonna 2019 edel- lisen vuoden tasolla, mutta turpeen osuus polttoaineena laski hieman hakkeen hyväksi. Yhteistuotannon volyymi perustuu talvikuukausien lämpöenergian tarpeeseen.
”Päästökauppa on todella alkanut vaikuttaa siihen, miten energiaa tuotetaan”, Leskelä toteaa.
”Fossiilisten polttoaineiden käyttö ei enää ole kannattavaa, ja ne pois- tuvat tuotannosta sitä mukaa kuin uutta kapasiteettia saadaan tilalle. Lupaavimmat näkymät uusille investointipäätöksille ovat sähköntuotan- non osalta tuulivoimassa”, Leskelä jatkaa.
Hiilen osuus kaikesta sähköntuotannosta laski yhdeksästä seitsemään prosenttiin ja turpeen viidestä neljään prosenttiin. Tuulivoiman osuus on vuositasolla asettunut nyt ensimmäistä kertaa pysyvästi fossiilisten yläpuolelle.
Tuulivoima saavutti uuden vuosituotantoennätyksen 6,1 TWh. Tuuli- voiman suhteellinen osuus nousi kuitenkin vain vähän. Isompi lisäys on odotettavissa vuoden 2020 aikana, sillä vaikka vuonna 2019 avattiin yhteensä 79 uutta tuulivoimalaa, niiden tuotanto ei vielä näy täysimää- räisesti tilastoissa. Vuoden 2020 aikana uusien investointien määrä tulee vielä nousemaan tämänvuotisesta. Tuulivoiman osuus sähköntuotan- nosta oli 9 % ja nousee edelleen tulevina vuosina.
Sähkön kokonaiskulutus oli 86 terawattituntia. Kulutus laski vuoden 2019 aikana 1,5 terawattituntia. Kulutuksen väheneminen johtuu teollisuuden volyymin laskusta. Metsäteollisuuden vaikutus teollisuuden kulutuksen vähenemiseen oli suurin, noin 60%. Kotitalouksien säh- könkulutus nousi hieman, 0,2 TWh. Teollisuus käyttää 46% kaikesta sähköstä.
Päästöttömän sähköntuotannon osuus oli ennätyksellisesti 82 %, uusiutuvien 47 % ja kotimaisten 51 %. Suomi on edelleen tuontisähkön varassa. Sähköntuonnin osuus oli 23 % kulutuksesta. Sähköä tuotiin eniten Ruotsista.
Sähkön tukkuhinta laski vajaat kuusi prosenttia pohjoismaisen säh- köpörssin NordPoolin julkaisemien tilastojen mukaan. Tukkuhintaa maksavat teollisuus ja energiayhtiöt. Kotitalouksien maksama sähkön- hinta riippuu sähkösopimuksista. Niihin pörssisähkön hinnanmuutokset heijastuvat hitaammin.
www.energia.fi
Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat 23 prosenttia
1000 t CO2
30 000 25 000 20 000 15 000 10 000
g CO2 / kWh(e)
300
250
200 CO2-päästöt:
244
EU-28, v. 2016: 296 g CO2 / kWh Lähde: EEA
197 195
173
133
143
173
150 100 50
• • • •
5,5 Mt vuonna 2019 7 Mt vuonna 2018
7 Mt vuonna 2015 19 Mt vuonna 2010
3.1.2020
104 112
96
107
88
5 000 00
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
2016 2017 2018 2019 Ominaishiilidioksidipäästöt
Erillistuotanto Yhteistuotanto
4
51Plaani 1 2020 Rakennuttaminen