Page 34 - Plaani 1/2022
P. 34

    ammattikorkeakoulujen ohjelmat, vain noin 1,1 ensisijaista hakijaa aloi- tuspaikkaa kohden. Sähkötekniikan ohjelmien valittujen pääsykoepis- teet ovatkin tällä hetkellä alimpien joukossa. Yliopistoista valmistuvien pääaineiden suuntautumisia ja niistä valmistuneiden määriä ei tarkasti ole saatavilla, mutta diplomi-insinööritutkinnon suorittaneita sähkötek- niikan alalta on arviolta noin 200–300 vuodessa
Valmistuvia opiskelijoita ei tilastoida samojen koulutusvastuiden mu- kaisesti kuin mitä hakukohteet ovat, joten kaaviossa alla on esitetty nimikkeen ”Sähkö- ja energia”-mukaisesti opintojen suhteellinen tilanne noin 5–7 vuotta aloittamisen jälkeen. Suuri osa heistä, joilla opinnot ovat kesken, ovat mitä ilmeisimmin alan töissä. Yksi haaste onkin se, miten kesken olevat opinnot saataisiin valmiiksi. Tällä olisi merkitystä, opiskelijan itsensä lisäksi, koulutuksen rahoittamiseen. Tutkintoon johtavan koulutuksen rahoitus perustuu vain valmistuvien, ei opiskelijoiden tai opintojen suorittamisen määrään. Yliopisto-opin- noista siirrytään enemmän suorittamaan muuta tutkintoa. Toisaalta ammattikorkeakouluissa opintojen jääminen kesken on yleisempää.
Kuva 4 Opintojen suhteellinen läpimeno "Sähkö ja energia" -koulutusala. Lähde: Vipunen
SÄHKÖALA ON POIKKEUKSELLISEN MIESVALTAINEN
Tekniikka tarjoaa monipuolisia työuria, mutta naisia nämä eivät houkuttele tai kiinnosta. Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on pieni (29 %) verrattuna niin EU-maihin keskimäärin (41 %) kuin muihin Pohjoismaihin nähden (Eurostat, Proportion of women scientists and engineers in the EU).
Naisten osuus tekniikan opiskelijoista korkeakouluissa on noin 20 % ja ammatillisessa koulutuksessa noin 15 %. Mielenkiintoista
on se, miten naisten osuudet eri tekniikan alan koulutusten välillä vaihtelevat. Korkeakouluissa sähkötekniikassa naisten osuus on noin 10 %. kun esimerkiksi energiatekniikassa on naisopiskelijoita lähes puolet. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa talo- tekniikassa naisten osuus on 1 % ja sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksissa 4 %.
MITEN LISÄTÄÄN KIINNOSTUSTA?
Olemme menossa kohti tulevaisuutta, jossa sähköllä on yhä tär- keämpi rooli. Ilmastonmuutoksen hillinnässä keskeistä on ener- giajärjestelmän sähköistyminen, johon tarvitaan globaalisti paljon lisää alan ammattilaisia. Esimerkiksi IEA on arvioinut, että seuraa- van 10 vuoden aikana pelkästään energian jakelussa sähköalan työvoimatarve kasvaa yli 50 %:lla ja tarve on erityisesti korkean tason osaamisessa. (IEA) Vastaavia ennusteita ei sähkötekniikan osalta ole Suomessa julkaistu, koska alan työvoimaa on monen eri toimialan alla.
Suomessa näköpiirissä ei ole suurta alan koulutusmäärien lisää- mistä. Sitä on vaikea perustella niin kauan kuin vetovoima ja alan opintojen läpäisy on huonoa verrattuna esimerkiksi terveydenhoi- toalaan. Julkisuudessa ala ei juurikaan näy, ainakaan positiivisessa
valossa, kun sähköön liitetään vain energian ja siirron hinnannousut ja rakentamiseen sen ongelmat.
Alalla tulee myös lopultakin tunnistaa se tosiasia, että sille tarvitaan lisää naisopiskelijoita, ja alalle jo tulleet pitää saada sekä suoritta- maan opintonsa että kokemaan alan työtehtävät houkuttelevina.
Kun sähköisen tai LVI-talotekniikan naisopiskelijoiden kanssa kes- kustee siitä, miten he ovat päätyneet valitsemaan tekniikan alan, esiin nousee usein samankaltaisia ajatuksia:
• Tekniikan alalle tullaan usein alan vaihtamisen kautta. Nuo-
rempana ei ole edes tullut mieleen tutustua tekniikan vaihto-
ehtoihin.
• Epävarmuus matemaattisessa osaamisessa. Lukiossa opetta-
ja ei kannustanut.
• Perheen isä tai joku muu läheinen henkilö on insinööri.
Mistä varsinkin tytöille ja naisille syntyy se käsitys, että tekniikan alalla pitää olla matematiikassa ”superlahjakas”? Kuitenkin pojat ja miehet tulevat alalle heikollakin perusosaamisella. Miten lisäisimme nuorille luottamusta siihen, että ihan tavallisella osaamisella menes- tyy, kun vain on halua oppia uusia asioita?
Tällä hetkellä nuorten opintojen valintoja ohjaavat voimakkaat mielikuvat ”omasta alasta”? Syntyykö nuorille se käsitys, että vain yliopistokoulutus on reitti arvostettuihin asiantuntija-ammatteihin ja niihin pääsevät vain “kympin oppilaat”? Tekniikan alan yhtenä vetovoimahaasteena on se, ettei alan työtehtäviä nähdä samalla tavalla kuin vaikkapa lääkärin tai opettajan työtä.
Kirsi Ikonen on väitöskirjassaan tutkinut yhdeksäsluokkalaisten koulutus- ja ammatinvalintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa tuli ilmi, että nuoret keskustelevat hyvin vähän luonnontieteiden ja matematiikan opettajien kanssa jatkokoulutukseen ja ammatinva- lintaan liittyvistä asioista. Tärkeimmät keskustelukumppanit ovat tutkimuksen mukaan opinto-ohjaajien lisäksi vanhemmat ja kaverit, joiden kautta myös välittyy eniten ammatteihin liittyviä sukupuolisi- donnaisia käsityksiä.
Elämme yhä teknistyvässä ja myös sähköistyvässä maailmassa. Meidän jokaisen sähköalan ammattilaisen olisi syytä pysähtyä miettimään, miten teemme alastamme nykyistä kiinnostavamman, näkyvämmän ja vetovoimaisemman.
TAMKin Naistech-hankkeessa (https://projects.tuni.fi/naistech) py- ritään kannustamaan nuoria ja erityisesti tyttöjä ja naisia ennakko- luulottomiin koulutus- ja uravalintoihin. Tuomme esiin tekniikan alan monipuolisuutta ja laajuutta. Tekniikan alan eri koulutusasteissa
on tarjolla monia reittejä kehittyä oman alansa asiantuntijaksi niin suorittavassa työssä kuin suunnittelu- ja kehitystehtävissäkin.
Artikkelissa on käytetty lähteitä:
IEA The importance of focusing on jobs and fairness in clean ener- gy transitions. Saatavilla The importance of focusing on jobs and fairness in clean energy transitions – Analysis - IEA (14.12.2021) Ikonen, K., Socio-cultural factors contributing to adolescents’ gen- dered education and career exploration in STEM, 2020.
Opinto-opas.fi
Vipunen, Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteis- haku. https://vipunen.fi/fi-fi/ammatillinen/Sivut/Hakeneet-ja- hyv%C3%A4ksytyt.aspx
   34Plaani 1 2022 Rakennuttaminen
 




































































   32   33   34   35   36