Page 34 - Plaani 2 - 2022: Tieto & Turva

Pääkaupunki- seudulla melkein puolet suhtautuu myönteisesti pienydinvoimalaan
Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudun suomenkielisistä asukkaista lä- hes puolet (46 %) suhtautuu myönteisesti pienydinvoima- lan käyttöönottoon omassa asuinkunnassaan. Vastaajista kielteisesti suhtautui 31 prosenttia. Pääkaupunkiseudun vastaajien keskuudessa 23 prosenttia ilmaisi, ettei suhtau- du asiaan myönteisesti eikä kielteisesti.
Kaupunkikohtainen suhtautuminen pienydinvoimalan käyt- töönottoon omassa asuinkunnassa ei poikkea kovinkaan paljon Helsingin, Espoon ja Vantaan välillä.
”Kansalaisten mielipide ydinvoimaa kohtaan on ollut viime vuosina myönteinen, mikä näkyy suhtautumises-
sa mahdollisiin pienydinvoimaloihinkin. Siitä huolimatta suhtautumisen myönteisyys oli melkoinen yllätys, sillä ky- syimme vastaajilta suhtautumista käyttöönottoon omassa asuinkunnassa”, sosiologian professori Tapio Litmanen Jyväskylän yliopistosta toteaa.
Suhtautuminen on kuitenkin vahvasti sukupuolittunutta. Naisista pienydinvoimaloiden käyttöönottoon suhtautui kielteisesti 45 % ja miehistä 16 %. Naisista pienydinvoima- loihin suhtautui myönteisesti vain 30 %, miehistä 63 %.
”Kyselyn perusteella asukkaat kaipaavat viestintää ja mahdollisuutta osallistua hankkeiden suunnitteluun. Tähän mennessä ydinvoimalahankkeet on toteutettu Suomessa pikkukunnissa, kun taas pääkaupunkiseudulla ollaan lähellä tiheää asutusta. Kansalaishyväksynnän saavuttaminen ei ole läpihuutojuttu, sillä lähes joka neljäs vastaaja (24 %) ilmoitti osallistuvansa vastustavaan mielenosoitukseen, jos omaan asuinkuntaan suunnitellaan pienydinvoimalaa. Neu- voa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä kannatti 57 % vastaajista”, tutkija Matti Kojo Tampereen yliopistosta kertoo.
Hankkeen ”Pääkaupunkiseudun asukkaiden näkemyk- set pienydinvoimaloista” kyselyyn vastasi 1 600 ihmistä, jotka ovat 18-99-vuotiaita Helsingin, Espoon ja Vantaan suomenkielisiä asukkaita.
sua korvaamaan fossiilisia ja biopolttoaineita lämmön tuotannos- sa lähitulevaisuudessa.
"Jos ratkaisu tehtäisiin nyt, niin tekniikan puolesta Helsingin laitos voisi olla toiminnassa kymmenen vuoden päästä, mutta luvat ja kaavoitus venyttävät aikajanaa", Tulkki arvioi.
ISO-BRITANNIASSA KANSALLINEN HANKE
Isossa-Britanniassa on meneillään kansallisesti tuettu UK-SMR-han-
ke, jonka tavoitteena on uudelleen käynnistää brittiläinen ydinener- giateollisuus. Ajatusta toteuttaa Rolls Roycen johtama konsortio."
Isommat mallit, kuten GE-Hitachi:n BWRX-300 ja UK-SMR voivat tuottaa sähköä isoillekin teollisuuslaitoksille ja jopa kantaverkkoon.
Suurin osa pienreaktoreista onkin suunniteltu tuottamaan sähköä.
"Muutama malli on suunnittelu niche-markkinoille, kuten tuotta- maan lämpöä teollisuuslaitoksille tai kaukolämpöä asutuskeskuk- siin", Tulkki luonnehtii.
Euroopassa kaukolämpöä tuotetaan vuodessa 500 terawattituntia, jos- sa 400 terawattituntia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla tai biomassalla.
Paikallisten kaukolämpöverkkojen koko vaihtelee suuresti.
"Eurooppalaisilla markkinoilla olisi parhaimmillaan tilaa sadoillekin pienehköille kaukolämpölaitoksille, joten niche-markkinasta puhu- minen on tavallaan varsin harhaanjohtavaa."
Tulkin mukaan Kiinassakin olisi markkinoita, koska isot kaukoläm- pöverkostot toimivat siellä kivihiilellä.
"Sinne suunnitelluiden kaukolämpöydinreaktoreiden teho on jopa 400 megawattia."
SARJATUOTANNON EDUT
Pienreaktoreissa valmistuksen kannattavuus perustuu niiden tuot- tamiseen teollisena sarjana.
"Jotta homma voidaan polkaista kannattavasti käyntiin, niin valmis- tajalla on oltava useampi varma asiakas, jolloin edellisen reaktorin myyntituotoilla voidaan rahoittaa seuraavan rakentamista", Tulkki kuvaa bisnespuolta.
Sähköä tuottavien SMR-voimaloiden hintahaarukkaa pyörii mil- jardin euron tuntumassa, joten ratkaisuille olisi helpompi löytää investoreita kuin isoille laitoksille, joiden hintalappu pyörii kymme- nen miljardin euron tuntumassa.
Ongelmaksi nousevat kuitenkin lupaprosessit ja kaavoitus.
"Vielä ei tiedetä, minkälaisia turvallisuusvaatimuksia ja suojaetäi- syyksiä kaupunkitilassa toimivalta voimalalta tulee edellyttää. "
Projekteja on vaikea aloittaa, kun ei tiedetä, minkälainen laitos voidaan sijoittaa mihinkin paikkaan. "Reaktorisuunnittelu lähtee kuitenkin siitä, että voimalan kaikki vaikutukset rajoittuisivat laitosalueen aitaan", Tulkki pohtii.
"Suomessa nykyiset STUK:n määräykset ja käytännöt pohjautuvat siihen, että isot ydinvoimalat tuottavat sähköä kaukana isoista asu- tuskeskuksista, ja suojaetäisyydet mitataan kilometreissä."
"YKSINKERTAISEMPI LAITOS"
Tulkki kertoo, että kaukolämpöä tuottavassa SMR-laitoksessa vesi olisi vähän yli sata-asteista, ja paineet alle kymmenen baaria. "SMR-lämpölaitos olisi huomattavasti yksinkertaisempi kuin säh- köä tuottava laitos, joissa veden lämpötilat ovat yli 300 astetta ja paineet ovat 100–150 baaria", Tulkki kuvaa eroa.
Lämpölaitoksessa mahdolliset vuodot olisivat huomattavasti vähäi- sempiä kuin isoissa laitoksissa. Rakenteilta ei tarvitsisi edellyttää samanlaista kestävyyttä kuin sähköä tuottavilta laitoksilta. "Turbiinigeneraattoriakaan ei tarvittaisi, sen tilalla olisi lämmönvaih- topiiri kaukolämpöverkkoon. Kaiken kaikkiaan lämpölaitos olisi myös halvempi kuin vastaavanlainen sähköä tuottava laitos", Tulkki selittää.
Haasteena on kuitenkin se, että lämpölaitoksen on oltava riittävän iso, jotta energian yksikköhinta pysyy kohtuullisena. Kymmenen megawatin lämpölaitosta ei kannata tehdä.
"Toisaalta, mitä isompi lämpö-SMR on, niin sitä vähemmän sille löytyy mahdollisia käyttöpaikkoja," Tulkki problematisoi.
34Plaani 2 2022 Tieto&Turva