Page 38 - Plaani 4 - 2021

Viidennes maailmankaupan arvosta hyödyntää sähköalan standardeja
Vuoden alussa SESKOn toimitusjohtajana aloittanut Anna Tanskanen kehottaa yrityksiä mu- kaan sähköalan standardointityöhön: se on kilpailuetu ja näköalapaikka alan kehitykseen. Sähköalan standardit ovat ytimessä kestävän kehityksen edistämisessä. Digitaalisuuden myötä myös standardit ovat tulevaisuudessa älykkäitä.
Teksti ja kuva: Marjukka Puolakka
Tanskasen sydän sykkii sähköalalle. Ensimmäisessä alan työpaikas- saan urakoitsijalla hän tutustui kesätöissä verkostoasentajan töihin ja teki myöhemmin jakeluverkonsuunnittelua. Tanskanen valmistui sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 2004, minkä jälkeen ura jatkui Eltellin palveluk- sessa ja osa-aikaisesti LUT:in sähkömarkkinoiden laboratoriossa tutkijakoulutettavana. Vuonna 2010 valmistunut väitöstutkimus osoitti, että kehittyneissä valvomomalleissa käytöntukijärjestelmän hyödyntämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannusetuja.
”Eltelliltä siirryin tilaajan puolelle Fortumille. Molemmille tehtävil- le oli yhteistä vahva kansainvälisyys, mikä on aina ollut minulle äärimmäisen mieleistä. Kun Fortum möi Suomen sähköverkkonsa, siirryin itsekin Carunan palvelukseen”, Tanskanen kertoo.
Ennen SESKOn toimitusjohtajan pestiään Tanskanen toimi Carunan Sähköverkot-yksikön automaatiopäällikkönä ja tiimivastaavana.
”Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että olen saanut tehdä töitä, joista olen pitänyt. SESKOssa olen palannut aidosti kansain- väliseen ja globaaliin laaja-alaiseen sähkötekniseen tekemiseen.”
AVAIN GLOBAALEILLE MARKKINOILLE
SESKO toimii Suomessa siltana kansainväliseen standardointityö- hön ja ohjaa suomalaiset asiantuntijat oikeisiin kansainvälisiin (IEC) ja eurooppalaisiin (CENELEC) työryhmiin. Kansainväliset IEC- standardit harmonisoidaan eri menettelyin Euroopan markkinoille, jonka jälkeen SESKO saattaa työn tulokset suomalaisten käyttöön kansallisiksi SFS-standardeiksi.
SESKOssa standardointityötä tehdään yli 40 komiteassa 500 suo- malaisen asiantuntijan voimin. Komiteatyö on kaikille alan yrityksille ja organisaatioille avointa.
”Standardit eivät ilmesty tyhjästä kirjaston hyllylle, vaan ne muotou- tuvat yhdessä kehittämällä. Komiteatyö on näköalapaikka siihen, mitä alalla tapahtuu ja mihin suuntaan sähköalan kehitys menee.”
IEC-standardi on avain globaaleille markkinoille. Noin 10 000 sähköalan standardia muodostaa pohjan viidennekselle maailman- kaupan arvosta.
”SESKOn vahvuus on 500 suomalaisen sähköalan huippuasian-
tuntijan verkosto, joka on mukana kehittämässä ja luomassa näitä standardeja.”
Standardien keskimääräinen valmistumisaika on 2,5–3 vuotta. Komiteatyössä mukana oleva yritys saa kilpailijaansa nähden etulyöntiaseman alan kehityksen seuraamiseen ja siihen vaikutta- miseen. Standardissa näkyy komitean kaikkien toimijoiden siihen tuoma panos.
”Heittäisin pallon sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksille: jos kilpai- lijasi on mukana standardointityössä, niin miksei oma yrityksesi vielä ole? Osallistumalla voit vaikuttaa, nähdä konkreettisella tavalla tulevaisuuteen ja sallia organisaatiosi reagoida ajan kanssa tuleviin muutoksiin ”
Yrityksen asiantuntijan osallistuminen standardointityöhön kasvat- taa paitsi yrityksen osaamista, myös työntekijän omaa pääomaa. Tämä voi olla oiva keino työntekijöiden sitouttamiseen varsinkin näinä aikoina, kun sähköalan osaajista on pulaa.
EU-POLITIIKKA TUO HAASTEITA STANDARDOINTITYÖHÖN
Kansainvälisesti ja Euroopassa päivittyvät standardoinnin strategiat luovat uusi mahdollisuuksia lisätä standardoinnin vaikuttavuutta esimerkiksi vihreän kehityksen ja puhtaan energian, kyberturvalli- suuden ja tekoälyn sektoreilla. Eurooppalaisen kentän asteittainen politisoituminen tuo mahdollisuuksien lisäksi myös uusia haasteita standardointiin. EU-tasolla Euroopan komissio tulee yhä voimak- kaammin mukaan standardointiin ja pyrkii käyttämään standardeja osittaisena regulaatiokeinona. Lakisääteisen ja poliittisen puolen yhteensovittaminen ei aina suju ongelmitta. Eurooppalaisessa standardoinnissa SESKO pyrkii varmistamaan sen, että IEC-stan- dardeja hyödynnetään Suomessa ensisijaisesti vastaavalla tavalla kuten globaaleilla markkinoilla, eikä Euroopan sisämarkkinoiden tarpeiden mukaisesti.
”Perinteisesti sähköalan standardointi on puhdasta teknistä työtä. Politiikka tuo työhön mukaan erilaista sävyä, sillä poliittiset intressit voivat poiketa kaupallisista intresseistä. EU on omalla tavallaan tehnyt käsiteltävät standardoinnin asiat laaja-alaisemmiksi ja osin monimutkaisemmiksi.”
Politisoitumisen vaarana on pahimmillaan standardien valmistumis- aikojen piteneminen.
38Plaani 4 2021 Sähkösuunnittelu