Page 7 - Plaani 4-2020

"Etenkin sellu- ja paperitehtaissa sekä kemianteollisuudessa käyt- tö- ja kunnossapitovaiheeseen ulottuva toimintamalli on ollut pitkään todellisuutta", kertoo suunnitteluohjelmistoja toimittavan Cadmaticin liiketoiminnan kehitysjohtaja Jim Nyroos.
Nyroosilla on pitkä kokemus paitsi teollisuus- ja laitossuunnittelusta myös laivanrakennuksesta, etenkin Turun telakalta.
"Toisin kuin prosessiteollisuudessa, talonrakennuspuolella tietomalli- pohjaisen BIM-suunnittelun hyödyt ovat jääneet pitkälti rakentamisvai- heeseen."
Itse asiassa Suomen ensimmäinen digitaalinen kaksonen toteutettiin parikymmentä vuotta sitten Sappi Ltd:n Kirkniemen paperitehtaalle Loh- jalle. Jatkuvasti päivittyvänä 3D- ja tietomalli on edelleen ajantasainen.
"Tuohon aikaan kaikki tilaajat eivät edes halunneet ottaa vastaan 3D- mallia, vaan siitä oli teetettävä 2D-piirustukset. Kirkniemessä 3D-malli on laitoksen varsinainen dokumentti, eivät 2D-piirustukset, joita siitä tuotettiin."
BIM-MALLISTA DIGITAL TWIN
Talonrakentamisessa ja toki muussakin rakentamisessa BIM tähtää mahdollisimman hyvään suunnittelumalliin, jonka mukaan tietty kohde voidaan rakentaa. Mallia voidaan tarkastella tietokoneen ruudulta, seinänkokoiselta näytöltä tai jopa VR-laseilla.
"Tällöin kaikki projektin osapuolet pääsevät osallistumaan ja kommen- toimaan suunnittelun kohdetta mahdollisimman laadukkaan lopputulok- sen saavuttamiseksi."
Tilaajalle kohteen BIM-malli luovutetaan samassa yhteydessä kuin sen kohdekin – laiva, laitos tai rakennus. Luovutettava tietomalli sisältää kaiken sen tiedon ja datan ja informaation, joka on luotu kohteen raken- tamista varten.
"Kun BIM-malli suunnittelutietoineen luovutetaan tilaajalle, niin sitä ale- taan kutsua nimellä digitaalinen kaksonen eli Digital Twin. Myöhemmin siihen liitetään kohteen kaikki muu käytönaikainen tieto ja järjestelmät, joissa tietoa syntyy, säilytetään ja ylläpidetään.”
Laivanrakennusteollisuudessa BIM-toimintamalli on modulaarisuuden ohella välttämättömyys. Kaikki osapuolet rakentavat yhdellä suunnittelu- järjestelmällä laivan Master-BIM-mallia, jonka mukaan laiva valmistetaan.
"Aluksen omistaja saa luovutuksessa toki eräänlaisen digitaalisen kak- sosen, mutta siihen sisältyvä 3D-malli ei useinkaan näyttele merkittävää roolia laivan käytössä ja kunnossapidossa. Mallia ei ehkä edes päivitetä, toisin kuin prosessiteollisuudessa, jossa 3D-malli ja sen ylläpito osana digitaalista kaksosta ovat olleet arkipäivää jo pitkään."
MASTER ENGINEERING -MALLI
Cadmatic lanseeraa teollisuuteen mallia, jossa digitaalisen kaksosen eräänlaisen ytimen muodostaa natiivi Master Engineering -malli, jossa ylläpidetään alkuperäistä engineering-dataa. Puhutaan myös Data- Driven-Engineering -mallin mukaisesta suunnittelusta.
"Kun kohteessa tehdään myöhemmin muutossuunnitelmia, niin kaikki aikaisempi tieto on tallella natiivissa suunnittelujärjestelmässä."
Jos esimerkiksi joku pumppu pitää vaihtaa, niin vaihdon tarve kirjataan natiiviin järjestelmään.
"Sieltä lähtee tieto sähkösuunnittelijoille ja muillekin suunnittelijoille, jotka tekevät oman alansa suunnitelmiin vaihdon edellyttämät muutokset, jotka päivittyvät malliin."
suunnitteluPlaani VERSIO-ONGELMAT VÄLTETÄÄN
Ylläpidettävä tietomalli on dokumentti laitoksesta. Kun tieto löytyy yhdestä ja samasta järjestelmästä, jossa se on luotu, niin sitä voidaan ylläpitää ilman yhteensopivuus- ja versio-ongelmia.
Mutta mitä jatkuvasti käytön aikana päivittyvien tietomallien rakentami- nen edellyttää suunnittelijoilta tai tilaajilta?
Nyroosin mukaan alkuperäistä suunnittelujärjestelmää ja suunnittelutie- tokantaa ei pidä hylätä siinä vaiheessa kun kohdetta luovutetaan.
"Alkuperäisessä suunnittelujärjestelmässä muutokset voidaan hallita ilman yhteensopivuus- ja versioiden ylläpito-ongelmia."
TIEDOT HYVÄ PITÄÄ ELOSSA
"Tilaajalle ei pidä luovuttaa vain tietoa ja dokumentteja vaan tietokanta, jotta tiedot pysyvät elossa siinä järjestelmässä, jossa ne on luotu.”
"Jos siirretään tiedot suunnittelijan järjestelmästä vaikkapa tilaajan toiseen järjestelmään, niin on vaarana, että siirtovaiheessa alkuperäisen tiedon älykkyydestä katoaa jotakin. Paras ratkaisu on siis se, että valitun suunnittelujärjestelmän tietokanta jatkaa elämistään osana laitoksen käyttöä ja kunnossapitoa sellaisenaan. Tällöin tulevaisuudessa mallin ja siinä olevien tietojen muuttaminen ja ajantasaistaminen on yhtä helppoa kuin aikaisemmin."
Edellä mainittu ei aina ole mahdollista. Silloin on oleellista käytettävien järjestelmien yhteensopivuus ja sen kehittäminen.
"Parhaillaan tehdään töitä sen eteen, että tietojen siirtäminen älykkäistä, tietokantapohjaisista järjestelmistä toiseen olisi mahdollisimman laadu- kasta. Esimerkkejä tällaisista työtuloksista ovat esim. IFC-3D formaatti ja DEXPI-projekti liittyen prosessikaavioihin."
MUUTOSTEN HALLINTA PARANEE
Jim Nyroos uskoo, että tietomallintamisen kehitys ja merkitys etenee yhtä jalkaa järjestelmäpuolen kehityksen kanssa.
"Tiedon saavutettavuus, muutosten hallinta ja kokonaiskuvan muo-
(alla) "Teollisuudessa BIM-toimintamallia on toteutettu jo vuosikym- meniä, ilman että sitä on kutsuttu sillä nimellä", Jim Nyroos sanoo.
7Plaani 4 2020 Sähkösuunnittelu